top of page
Image by Zac Durant

"Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi” (Gal. 3:26,28).

Voit uskoa Jumalaan aivan sellaisena kuin olet, juuri tässä ja nyt

Päivitetty: 2 päivää sitten

Voit uskoa Jumalaan aivan sellaisena kuin olet, juuri tässä ja nyt. Evankelikirkko, blogi.
Me olemme uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:26). Kuva: Evankelikirkko.

Jumalaa etsivän mielessä voi risteillä lukuisia kysymyksiä: Voinko minä todella lähestyä Jumalaa? Olenko tarpeeksi hyvä? Kelpaanko minä Jumalalle? Ymmärränkö tarpeeksi? Vastaus on yksinkertainen. Sinä kelpaat Jumalalle juuri sellaisena kuin sinä olet – voit uskoa Jumalaan tänään, tässä hetkessä ja juuri nyt.


Jumala ei katso ulkonäköäsi, ansioitasi tai sitä, miltä sinusta tuntuu. Hän katsoo sydäntäsi. Hän tuntee sinut läpikotaisin – ja rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet:

"Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen" (1. Sam. 16:7).

Usko ei vaadi täydellisyyttä

Moni saattaa ajatella, että ensin pitää laittaa oma elämä täysin kuntoon, ja vasta sitten voimme lähestyä Jumalaa; mutta Jeesus opetti toisin: "En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä" (Mark. 2:17). Jumala kutsuu meitä keskeneräisinä, rikkinäisinä ja epävarmoina. Meidän ei tarvitse parantaa tapojamme tai saavuttaa tiettyä hengellistä tasoa ennen kuin olemme tervetulleita. Roomalaiskirjeessä Paavali kirjoittaa: "Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä" (Room. 5:8).


Kun mietit Jumalaa, luet Raamattua tai kuuntelet hengellisiä lauluja, niin Pyhä Henki vaikuttaa sinussa ulkopuolisesti kutsuen, herättäen ja vakuuttaen Kristuksen tarjoamasta pelastuksesta: "Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana" (Room. 10:17). Kun hyväksyt pelastuksen armon uskolla, saat lahjaksi iankaikkisen elämän:

"Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen" (Room. 10:9-10).

Oman käyttäytymisen ei tarvitse näkyvästi muuttua uskossa, eikä kenenkään pidä toimia vain tiettyjen stereotyyppisten 'uskovana ihmisenä' -odotusten mukaisesti. Henkilökohtaisen uskon Jumalaan ei tarvitse rajoittaa, ahdistaa tai muokata ihmistä tiettyjen odotusten kaltaiseksi, joten ne asiat, joista iloitset, iloitse niistä edelleen.


Uskossa kastetuissa Pyhä Henki tekee hiljaista työtään ja myös muuttaa ihmistä kuin itsestään. Ne asiat, jotka ennen tuntuivat merkityksellisiltä ja tärkeiltä, eivät ehkä pian enää tunnukaan niin merkityksellisiltä. Halu lukea Raamattua ja tarve rukoilla tulevat elämään pyytämättä.


Usko syntyy luottamuksesta

Usko Kristukseen ei ole suoritus. Se ei ole täydellisen ymmärryksen saavuttamista tai virheetöntä elämää. Usko on luottamusta siihen, että Jumala on hyvä ja Jeesus on sovittanut syntimme. Efesolaiskirje sanoo selvästi: "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja" (Ef. 2:8). Ihmisen omalle vastuulle jää armon vastaanottaminen uskossa.


Voit uskoa Jumalaan, sillä Kristus ei torju ketään: "Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois" (Joh. 6:37). Tämä on varma ja kestävä lupaus. Ei ole sellaista menneisyyttä, virhettä, heikkoutta tai epävarmuutta, joka sulkisi sinut Jumalan rakkauden ulkopuolelle. Mikään ihmisen teko ei estä tai edistä pelastusta: "Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä" (Ef. 2:9). Tule sellaisena kuin olet. Usko ei vaadi täydellisyyttä, vaan luottamusta Jumalaan.


Usko kehittyy elämässä

Usko voi olla aluksi heikko, mutta se riittää. Uskossa kasvu on itsessään Jumalan työtä ja oman tahdon valintaa, mutta aluksi sinun tehtäväsi on vain hyväksyä Jumalan armo uskossa Kristukseen.


Evankelikirkko voi tarjota ’satunnainen säännölliseksi’ hengelliseen elämään kannustavat raamit, joten seurakuntaelämään kannattaa hakeutua mukaan. Omaa elämää kannattaa muutenkin säännöllistää, jolloin elämä on helpommin hallittavissa, rauhallisempaa ja selkeämpää. Kun varaat aikaa rukoukselle, hengelliselle elämälle ja riittävälle levolle, niin huomaat, että elämäsi muuttuu hiljakseen, kuin itsestään, ’uskovan’ elämäksi. Kun kiireen tuntu helpottuu, lepo lisääntyy ja elämä säännöllistyy, niin elämä kokonaisuutena rauhoittuu.


Ehkä huomaat myös, että Jumalan rakkaus saa sinut tuntemaan maanpäällisen elämäsi olevan tärkeämpää kuin ennen. Armon tunne voi olla jopa niin voimallista, että monet haluavat lopettaa tupakoinnin ja alkoholin käytön tai vähentää niiden käyttöä merkittävästi. Usein kaikki toimet, joiden tiedät vahingoittavan tai satuttavan elämääsi, tai lähimmäisiäsi, voivat löytää terveellisemmän suunnan: "Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä" (1. Kor. 6:19). Minkään ei tarvitse muuttua heti tai tahtosi vastaisesti. Tämä muutos tapahtuu sinussa itsessäsi, Pyhän Hengen vaikutuksesta ja oman tahdon valinnasta.  


Roihuava liekki voi sammua

Hiljainen hengellinen kasvu voi olla parempi kuin joidenkin kokema raju uskonnollinen alkuhurmos, jolloin usko palaa näkyvästi, kovaa ja roihuavin liekein, mutta se voi myös sammua äkillisesti, jolloin seurauksena voi olla hengellinen ja henkinen uupumus. Tässä osasyynä voivat olla vääristyneet perheenjäsenten tai seurakunnan odotukset siitä, miltä uskon pitää tuntua ja näkyä, jolloin odotuksiin vastaamattomuus voi pakottaa ’ulkokultaiseen’ käyttäytymiseen, joka uuvuttaa ihmisen voimavarat.


Uskossa oloa ei tarvitse todistaa yhdellekään ihmisellä, jollei itse niin halua, sillä usko on uskovan ja Jumalan välinen elävä yhteys. Tätä yhteyttä voi vahvistaa säännöllisen rukouselämän ja Raamatun lukemisen tai kuulemisen kautta, mutta usko ei ole kilpailu, eikä se myöskään ole uskon tarkoitus. Uskon tarkoitus on pelastus, mahdollisuus päästä ikuiseen elämään Jumalan läsnäolossa ja valossa. Pelastus ei ole riippuvainen yhdestäkään ihmisestä tai teosta, pelastus on yksin uskosta Kristukseen Jumalan armossa (Ef. 2:8-9).


Pyhä Henki muuttaa ihmistä elämän mittaisessa parannuksessa, ohjaa ihmisen ajattelua, haluja ja tekoja, jolloin ajan myötä ihminen pyrkii tavoissaan ja elämässään sellaiseen, jota yleisinhimillisesti voidaan kutsua paremmaksi elämäksi. Elä siis uskossa, tai hyväksy Jumalan armo uskossa, juuri sellaisena kuin sinä olet nyt: "Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa” (1. Joh. 4:15).

--

bottom of page